Miltä näyttää nuoren urheilijan talous? Tässä blogisarjassa Balancon kummiurheilija, 21-vuotias korkeushyppääjä Venla Pulkkanen kertoo urheilijan arjestaan ja käsittelee urheilijan talouteen liittyviä teemoja. Venlan esittelyn pääset lukemaan täältä.
Lokakuu on yleisurheilijoille uuden alun aikaa. Kesän kilpailukausi on päättynyt syyskuun alkupuolella ja sen jälkeen on hetken aikaa hengähdetty suunnitelmallisesta harjoittelusta. Oma kilpailukauteni oli todella onnistunut ja pääsin kilpailemaan kesäkuusta syyskuuhun uudella ennätystasolla. Erityisen iloinen olen siitä, miten onnistuin pitämään positiivisen vireen kilpailusta toiseen ja onnistumaan hyvin tärkeimmissä kilpailuissa. Kauden kohokohtia olivat päätavoitteiksikin asetetut nuorten EM-kilpailut sekä Kalevan kisat ja vähän yllättäenkin alkukesän onnistumiset mahdollistivat unohtumattoman matkan Kiinan Universiadeihin. Kesän aikana sain kokea urheilua parhaimmillaan ja jakaa upeita kokemuksia muiden urheilijoiden sekä tukena olevien ihmisten kanssa.
Intensiivisen kilpailukauden jälkeen koko kesän hyvin kestänyt lataus purkautui luonnollisesti väsymyksenä ja syyskuulta kaipasinkin ennen kaikkea palautumista ja rauhaa. Lepäämisen lomassa on syyskuun aikana myös tehty suunnitelmia tulevalle vuodelle, asetettu tavoitteita ja pohdittu, mitä asioita on tehty hyvin ja mitä voitaisiin tehdä vielä paremmin. Tavoitteiden kirkastaminen ja selkeiden suunnitelmien tekeminen inspiroi ja vahvistaa motivaatiota lähteä taas tekemään perusasioita niin hyvin kuin pystyy.
Urheilijan talous osana vuosisuunnitelmaa
Samalla kun tehdään harjoituksellista vuosisuunnitelmaa tulevaan, on hyvä hetki tarkastella myös taloutta. Taloudelliset resurssit luovat edellytykset urheilullisille suunnitelmille ja määrittelevät paljon harjoituskauden mahdollisuuksia. Monelle yleisurheilijalle syksy onkin otollista aikaa töiden tekemiselle, yhteistyökumppanien hakemiselle ja muiden talousasioiden edistämiselle. Talouden suunnittelu urheilijana muistuttaa hyvin paljon yrityksissä tehtävää budjetointia ja Balancon talousasiantuntija Matti Markkanen kannustaakin lähestymään asiaa siitä näkökulmasta.
Matin vinkit urheilijan talouden suunnitteluun ja budjetointiin
“Talous kaikkine sivuvirtoineen kuuluu osana urheiluun. Kun ajatellaan ammattilaiseksi tähtäävän urheilijan arkea kokonaisvaltaisesti, taloutta ei kannata sivuuttaa. Oman talouden budjetointi on käytännöllinen työkalu, jolla voi seurata arvioituja talouden tapahtumia toteutuneisiin. Budjetti on toimintakauden numeerinen muoto”, kertoo Matti.
”Budjetin rakentamisen voi aloittaa laatimalla kulubudjetin, jonka avulla voi arvioida vuoden aikana syntyvien menojen jaksottumista kuukausitasolla. Kun oleellisimmat kuluerät on listattu, tiedetään ns. kriittinen piste, joka kertoo paljonko tuottoa tarvittaisiin kattamaan kokonaiskulut. Tuottojen osalta budjettia voi rakentaa kuukausitasolla arvioimalla mahdollisia tuloja urheilusta, kilpailupalkkiosta ja yhteistyökumppanuuksista. Urheilutoiminnassa ja yritysten taloudessa yhteinen tärkeä nimittäjä on seurannan merkitys. Niin sanotut pullonkaulat on helppo hahmottaa budjetin toteutumista seuraamalla – meneekö joihinkin toimintoihin selvästi suunniteltua enemmän rahaa tai onko kassassa riittävästi varoja silloin kun on tarve?”
Tasapainottelua tulojen ja menojen kanssa
Lähtökohta taloudellisen kausisuunnitelman rakentamiselle löytyy siis menoista. Yleisurheilu on yksilölaji, jossa urheilija on itse vastuussa tulojen rakentamisesta, mutta toisaalta pystyy myös hyvin paljon vaikuttamaan omiin kuluihin. Asumisen, ruoan ja muiden peruselämän kustannusten lisäksi urheilijalla kuluu rahaa muun muassa valmentajan korvauksiin ja muihin asiantuntijapalveluihin, varusteisiin, harjoitusleirien lentoihin ja majoituksiin, hierontaan ja fysioterapiaan, kilpailumatkoihin sekä terveydenhuoltoon ja vakuutuksiin. Olen kokenut hyväksi tavaksi käydä läpi toteutuneita tuloja ja menoja aina kuukauden lopussa, koska näin tuntuu, että talous on enemmän omassa hallinnassa. Tämän pohjalta säännöllisiä kuluja on mahdollista ennustaa kuukausitasolla myös eteenpäin, vaikka osa urheilun kuluista onkin vaikea arvioida tarkasti ja jaksottaa tietylle kuukaudelle. Yllättäviä tai epäsäännöllisiä kuluja varten onkin kuukausikohtaisen budjetin lisäksi tärkeää varautua niin, että isommassakin erässä laskutettavia kuluja pystyy tarvittaessa maksamaan. Kun on muodostanut arvion tulevan kauden optimaalisen toteuttamisen vaatimasta rahasummasta, on tätä kokonaisuutta mahdollista lähteä rakentamaan tasapainoon tulopuolelta.
Nuoren yksilöurheilijan tulot rakentuvat pienistä puroista ja jokaisella on tietysti yksilöllinen taloudellinen tilanne. Jos urheilun ohelle kuuluu töitä tai esimerkiksi opintotukeen oikeuttavia opintoja, on säännöllisiä tuloja mahdollista arvioida kuukausittain. Suoraan urheilemisesta saatavat palkinto- tai tukirahat eivät monellakaan nuorella yleisurheilijalla vielä ole merkittävä tulonlähde, mutta toki mahdolliset suorat urheilutulot otetaan myös huomioon budjettia rakennettaessa. Osalle tärkeää tukea pystyy tarjoamaan oma seura, jonka valmennustuki osaltaan keventää kustannuksia ja myös joidenkin urheilua tukevien säätiöiden tarkoituksena on erityisesti tukea taloudellisesti haastavaa uran alkuvaihetta. Matin vinkkien pohjalta oman talouden varmat ja osan arvioiduistakin tulonlähteistä voi siis tämän tarkastelun jälkeen laskea yhteen, minkä jälkeen on mahdollista suhteuttaa muodostuvaa tulorakennetta kuluihin.
Yhteistyökumppanuuksilla kohti taloudellista tasapainoa ja ammattilaisuutta
Mikäli budjetti ei tulojen ja menojen tarkastelun jälkeen tunnu asettuvan nykyhetkessä tasapainoon, kannattaa erityisesti ammattilaisuuteen tähtäävän urheilijan miettiä mahdollisuutta hakea yhteistyökumppaneita mukaan matkalle. Yhteistyökumppanien tuki perustuu urheilutulosten lisäksi urheilijan yritykselle tuottamaan muuhun lisäarvoon ja voi parhaimmillaan turvata urheilijan taloutta useammalle vuodelle eteenpäin. Yhteistyökumppanien löytäminen ja yritysten saamien yhteydenottojen joukosta erottuminen on haastavaa ja vaatii paljon omaa aktiivisuutta sekä pitkäjänteistä työtä. Sopivan yrityksen kohdatessaan, on jokaisen urheilijan tarinassa kuitenkin potentiaalia molemminpuolisen arvokkaan yhteistyökumppanuuden rakentumiselle.
Mitä asioita sitten olisi hyvä ottaa huomioon yhteistyökumppaneita etsiessä, miten kiinnostavaa yritystä kannattaa lähestyä ja millaista yhteistyötä tarjota? Näitä kysymyksiä moni ensimmäisiä yhteistyökumppanuuksia tavoitteleva urheilija pohtii, joten hyödynsin tilaisuuden kysyä Balancolta yrityksen näkökulmasta ajatuksia yhteistyökumppanuuksien rakentamiseen liittyen.
Balancon vinkit yhteistyötä tavoitteleville nuorille urheilijoille
Mitä yritys tyypillisesti hakee urheilijayhteistyöltä?
Yhä useammin yritykset tavoittelevat kokonaisvaltaista kumppanuutta, jossa tuettava urheilija on tärkeä osa yritystä. Niin sanotun perinteisen logonäkyvyyden sijaan halutaan rakentaa pidempiaikaisia ja laajempia kumppanuuksia. Kun molemmilla osapuolilla on aito kiinnostus ja halu yhteistyöhön, päästään sillä jo pitkälle. Lisäksi on tärkeää, että urheilija ja yhteistyökumppani jakavat samat arvot, jotta yhteistyö voi rakentua kestävälle pohjalle.
Miten yritystä kannattaa lähestyä ja miten yhteistyön arvo muodostuu
Tärkeää on, että urheilijan oma persoona välittyy yhteydenotosta. Yritykset arvostavat helppoutta, joten valmiiksi räätälöidyt yhteistyöehdotukset, esimerkiksi kolme erilaista pakettia sisältöineen ja hintoineen on erinomainen tapa lähestyä yritystä ja samalla madaltaa yrityksen kynnystä tarttua tarjoukseen. Yrityksiä lähestyttäessä on hyvä antaa ehdotetulle yhteistyölle vähintään suuntaa antava hinta, jotta yritys pystyy suoraan sanomaan, onko sillä kiinnostusta tai edes mahdollisuutta lähteä mukaan tukemaan urheilijaa. Yhteistyön lopullinen arvo on kuitenkin monen tekijän summa ja siihen vaikuttaa sopimukseen sisältyvien asioiden lisäksi myös urheilijan tarjoaman näkyvyyden laajuus.
Mitä sopimuksessa on hyvä ottaa huomioon?
Yhteistyösopimusta laadittaessa on hyvä kiinnittää huomiota mahdollisiin poikkeustilanteisiin, esimerkiksi miten toimitaan, jos urheilija loukkaantuu eikä pysty kilpailemaan tai tarjoamaan sovittua näkyvyyttä. Ensimmäistä yhteistyösopimusta laadittaessa kannattaa selvittää onko oma lajiliitto laatinut esimerkkisopimuksia, joita voi hyödyntää.
Milloin olisi paras aika olla yritykseen yhteydessä?
Hieman lajista riippuen olisi hyvä olla yhteydessä hyvissä ajoin ennen uuden kilpailukauden alkua, jotta mahdollinen yhteistyökumppani pääsee heti mukaan uudelle kilpailukaudelle. Toisaalta on hyvä myös huomioida, että yritykset laativat seuraavan vuoden budjetit yleensä loppuvuodesta ja yhteistyön kustannukset olisi hyvä olla tiedossa jo budjetointihetkellä.
