Venäjä-pakotteiden vaikutuksia suomalaisiin yrityksiin

Ukrainan sodan vuoksi Venäjää vastaan on asetettu lukuisia talouspakotteita, jotka vaikuttavat pakostakin useisiin suomalaisiin yhtiöihin vaikkeivät ne kävisi suoraa kauppaa Venäjälle. Pakotteiden piirissä on niin venäläisiä yhtiöitä, pankkeja kuin yksityishenkilöitäkin.

Tärkeimpänä pakotteena Venäjä suljetaan ulos maailmanlaajuisesta Swift-rahansiirtojärjestelmästä sulkemalla kaikki merkittävät venäläiset pankit tämän rahansiirtojärjestelmän ulkopuolelle. Tämä tulee varmasti aiheuttamaan maksuliikenteen häiriöitä.

Pakotteiden vaikutukset jäänevät ensivaiheessa varsin pieniksi sellaisille yhtiöille, joilla ei ole tavaravientiä eikä tuontia Venäjältä. Kannattaa kuitenkin varautua logististen ketjujen häiriöihin ja joidenkin komponenttien ja raaka-aineiden entistä heikompaan saatavuuteen.

Kokosimme alle lyhyen listauksen asioista, joita kannattaa huomioida, mikäli yrityksesi vie tavaraa Venäjälle.

  • Varmista, rajoittavatko pakotteet tuotteidesi vientiä. Jos vienti kohdistuu pakotteiden kohteena olevaan valtioon, tulee seuraavaksi tarkistaa, kohdistuuko valmistamaasi tuotteeseen rajoituksia.
  • Tarkista, onko viennin kohdemaa pakotteiden alainen. Vientirajoituksia tulee noudattaa myös silloin, kun tuotteet viedään kolmannen valtion kautta pakotteiden kohteena olevaan valtioon.
  • Varmista, ettei liiketoimintaan liity pakotteiden alaisia henkilöitä tai organisaatioita ja yhteisöjä. Jos tuotteiden viennille ei ole pakotteista johtuvaa estettä, tulee vielä varmistua siitä, etteivät pakotevaltiossa sijaitseva yhteistyökumppani ja muut liiketoimeen osallistuvat henkilöt ja yhteisöt ole pakotelistattuja.
  • Huolehdi myös muun lainsäädännön noudattamisesta. Puolustustarvikkeiden, kaksikäyttötuotteiden ja kaupallisen viennin osalta myös siviilikäyttöön tarkoitettujen aseiden ja ampumatarvikkeiden vienti on luvanvaraista pakotteista riippumatta.
  • Voit maksaa suomalaiselle mutta venäläisomistuksessa olevalle yhtiölle ostolaskut normaalisti. Toistaiseksi pakotteet eivät koske tällaisia yhtiöitä.

Lähde: Ulkoministeriö, Keskuskauppakamari

Matti Markkanen