Kuinka onnistua hetkissä, jotka todella merkitsevät? Tässä blogissa Balancon kummiurheilija, 22-vuotias korkeushyppääjä Venla Pulkkanen, jakaa vinkkejään siihen, miten huippu-urheilijan työkalut – kuten mielikuvaharjoittelu, tavoitteiden asettaminen ja optimaalisen suoritustilan löytäminen – voivat auttaa paitsi arvokilpailuissa myös työelämän paineen alla onnistumisessa. Venlan esittelyn pääset lukemaan täältä.
Kuulen ihmisjoukon läsnäolon tänne saakka. Sen mylvintä on vaimeaa, kuin se tulisi kaukaa, mutta tiedän, että heti edessäni olevan oven avautuessa äänimaisema kohoaa käsittämättömäksi. Hymyilen. Tätä hetkeä ajatellen on valmistauduttu useita viikkoja, kuukausia, jopa vuosia. Mielessäni käy muistikuvia epätoivon hetkistä treenihallilla ja pitkistä uuvuttavista treeneistä kuntosalilla, mutta toisaalta muistan myös aiemmat onnistumiset ja tunnen niistä nousevan itsevarmuuden kasvavan sisälläni. Vasta nyt konkretisoituu se, miten juuri nämä kokemukset ovat tuoneet minut tähän hetkeen. Vihdoin on aika olla parhaimmillaan ja päästää ulos se osaaminen jota on vuosien varrella kartutettu. Tähän hetkeen kulminoituu kaikki, ja se saa minut innostumaan. Näen edessäni mahdollisuuden onnistua ja haastaa itseni. Tunnen sykkeeni kiihtyvän juuri sopivasti, kun adrenaliini virtaa kehossani. Päästäkää mut jo hyppäämään. Suljen silmäni ja jokaisella uloshengityksellä laskeudun syvemmälle omaan luottavaiseen ja virittyneeseen suoritustilaani. Tiedän kokemuksesta, että omaan kuplaan päästyäni voin luottaa sen kantavan kilpailun loppuun saakka. Olen tyyni, keskittynyt ja täynnä energiaa. Valmis astumaan stadionille.
Vuosien työ ratkaisevassa hetkessä
Urheilu on omalla tavallaan erikoinen ammatti, jossa useiden kuukausien ja vuosien työn mitattava tulos kulminoituu ratkaisevassa tilanteessa mittaamattoman lyhyeen hetkeen. Mitalit ratkaistaan usein senttien, sadasosien tai yhdeksi sekunniksi harhautuneen ajatuksen tarkkuudella. Arvokilpailuissa onnistuminen edellyttää riittäviä fyysisiä ja teknisiä ominaisuuksia sekä huippukunnon ajoittumista juuri oikeaan aikaan. Lisäksi vaaditaan opettelun ja kokemusten myötä rakentuneita psyykkisiä taitoja, joiden avulla päästään optimaaliseen suoritustilaan ja saadaan itsestä kaikki irti kilpailutilanteessa. Myös pienet sattumanvaraiset tekijät vaikuttavat joskus lopputulokseen ratkaisevasti.
Harjoittelulla ja valmistautumisella tähdätään onnistumisen todennäköisyyden parantamiseen, mutta varmuutta lopputuloksesta ei ole muilla kuin ehkä urheilijan omalla, itseluottamuksen täyttämällä mielellä. Omalla epämukavuusalueella onnistuminen ja itsensä ylittäminen paineistetussa tilanteessa rakentavat tätä pystyvyyden kokemusta ja laajentavat omaa uskomusta siitä, millaisissa tilanteissa voi rohkeasti haastaa itseään. Parhaimmillaan tiukoissa paikoissa onnistumisesta muodostuu osa omaa käsitystä itsestään, jolloin on helppo kokea paineistetut tilanteet mahdollisuuksina näyttää omaa osaamistaan ja onnistua.
Urheilijan opit työelämään
Urheilijalle tyypillisiä kilpailuihin valmistautumisen malleja voidaan hyödyntää myös muussa työelämässä. Monilla työhön kuuluu tilanteita, joissa on esiinnyttävä uudelle yleisölle, saavutettava tärkeä päämäärä neuvotteluissa ja onnistuttava olemaan vakuuttava omalla epämukavuusalueella. Haastattelu omaan unelmatyöhön tai puheenvuoro oman alan arvostetussa tapahtumassa voivat muodostua urheilijan silmin arvokilpailuihin verrattaviksi käännekohdiksi, jotka vaikuttavat ratkaisevasti työuran kulkuun.
Näissä kriittisissä hetkissä pyrimme olemaan parhaimmillamme ja ohjaamaan ajatukset olennaiseen samaan aikaan, kun ajallinen tai tilanteen merkittävyyden luoma paine haastaa mieltä. Vaaditaan keskittymiskykyä, itseluottamusta ja “flow”-tilaksikin kutsuttua täyttä tehtävään uppoutumista, jotka kaikki ovat kehitettäviä ja opittavissa olevia taitoja. Tärkeässä hetkessä onnistumiselle ensiarvoisen tärkeää on riittävä tiedollinen, taidollinen ja psyykkinen valmistautuminen hyvissä ajoin. Juuri ennen ratkaisevaa hetkeä voi tehdä hengitysharjoituksia, keskittää ajatuksia ja pyrkiä saamaan itsensä juuri oikeaan suoriutumisen tilaan, mutta pohja onnistumiselle rakennetaan arjessa.
Valmistautuminen on onnistumisen avain
Esiintymisiä on erilaisia. Toimiston viikkopalaverissa oman mielipiteen esiin tuominen on ehkä matalamman kynnyksen esiintyminen kuin esimerkiksi potentiaalisen asiakkaan omassa tapahtumassa saman asian esittäminen. Kokeneelle urheilijalle kotimaan kilpailusarjan osakilpailu lukeutuu onnistumisen odotuksista ja täydestä valmistautumisesta huolimatta lopulta “tavalliseksi työpäiväksi”, kun taas arvokilpailut ovat merkittävämpiä kohokohtia urheilu-uralla. Tilannetekijät ja toimintaympäristö saattavat vaikuttaa tilanteen koettuun haastavuuteen, vaikka vaadittava tehtävä tai suoritus itsessään olisi sama. Onkin hyvä selvittää mahdollisimman tarkkaan, minkälaista esiintymistä tulevassa tilanteessa vaaditaan, ketä on läsnä ja millä tavoin tilanteessa voisi päästä omalle vahvuusaluelle.
Etäesiintymisessä on omat erityispiirteensä ja myös esiintymispaikat voivat erota toisistaan. Etenkin isompiin arvokilpailuihin valmistauduttaessa monet urheilijat haluavat mielikuvissaan tai mahdollisuuksien mukaan jopa paikan päällä käymällä tehdä suorituspaikan mahdollisimman tutuksi. Mielikuvaharjoittelun avulla kuvitellaan optimaalinen olotila, ympärillä havaittavat asiat ja oma onnistunut suoritus tällä ratkaisevalla hetkellä. Taitavimmat urheilijat osaavat tehdä mielikuvaharjoittelua niin laadukkaasti, että hermosto ei erota mielikuvaa todellisista tapahtumista, jolloin arvokilpailussa keho onkin täysin uudesta tilanteesta hämmentymisen sijaan kuin kotonaan.
Optimaalinen suoritustila – kupla, joka kannattelee onnistumista
Olennaista on oppia tunnistamaan itselle optimaalinen suoritustila ja sitä vahvistavia tunteita, ajatuksia ja toimintamalleja. Omalla kohdallani tiedän itsevarman, tyynen ja päättäväisen olotilan olevan pohja onnistuneelle kilpailulle. Jännitystä on hyvä olla mukana, koska se saa keskittymään pieniinkin asioihin tarkasti. Samalla kun olen läsnä ja havaitsen ympärillä tapahtuvia asioita, olen täysin keskittynyt omaan kilpailuuni ja seuraavaan hyppyyn. Suoritustilaa voisi kuvailla kuplaksi, joka sisältää kaikki tilanteessa hyödylliset tunteet ja halutun vireystilan, mutta sulkee muut asiat ulkopuolelle. Tätä kuplaa voi oppia säätelemään aktiivisesti, ja tätä taitoa onkin hyvä harjoitella arkisissa tilanteissa.
Ennen juoksuvetoa saatan käydä läpi onnistuneen suorituksen tai ennen hypyn osaharjoitetta tuntea kehoni virittäytyvän optimaaliseen suoritustilaan tuhatpäisellä stadionilla. Tämä auttaa paitsi kehoani virittäytymään tehokkaammaksi kyseisessä harjoitustilanteessa, myös ajatuksiani suuntautumaan selkeästi kohti tulevaisuuden pitkän tähtäimen tavoitteita. Vahva tahto ohjaa urheilijan ajatuksia ja toimintaa kilpailussa, mutta samaa voimaa on mahdollista hyödyntää myös tähän valmistauduttaessa. Kun ajatusmaailma alkaa rakentua kohti jatkuvan kehittymisen ja laadun lisäämisen tavoittelua, voi huomata pienten keskittymisen hetkien alkavan muodostua luonnostaan arkisten toimintojen yhteyteen.
Tavoitteet tukena
Omalle toiminnalle asetetut tavoitteet auttavat ohittamaan ulkoapäin nousevia ja mahdollisesti paineita aiheuttavia odotuksia. Lopputulokseen keskittymisen sijaan yksityiskohtaiset ja toimintaan liittyvät tavoitteet ovat mielelle konkreettisempia asioita, joihin keskittyminen luo hallinnan tunnetta ja vahvistaa itsevarmuutta. Voi päättää keskittyä tavoittelemaan esimerkiksi oikeaa tunnetilaa tai onnistumista tietyssä suorituksen vaiheessa yhä paremmin kilpailun edetessä. Minulla on tapana asettaa kilpailulle suoritus- ja tunnetavoitteita, joiden onnistuessa myös tulos- ja sijoitustavoitteet ovat mahdollisia saavuttaa.
Neuvotteluun tai esiintymiseen valmistautuessaan voi vastapuolen vakuuttamisen lisäksi esimerkiksi asettaa tavoitteen, että haluaa tuntea itsensä innostuneeksi ja rauhalliseksi esityksen aikana ja päättää, minkä asian haluaa yleisölle jäävän kirkkaimpana mieleen. Selkeä artikulaatio, katsekontaktin pitäminen tai aikataulussa pysyminen voivat konkreettisina tavoitteina auttaa keskittymään suoritukseen liian lopputuloksen varmistelun sijaan. Monitasoinen tavoitteenasettelu auttaa itseäni myös näkemään jokaisen kilpailun mahdollisuutena haastaa itseäni pitkällä tähtäimellä hyppääjänä ja kilpailijana sen lisäksi, että tavoittelen tiettyä riman korkeutta tai sijoitusta yksittäisessä kilpailussa.
Pitkäjänteinen työ vie huipulle
Haastavassa tilanteessa toimitaan ensisijaisesti vaistojen varassa ja selviytymiskeinoiksi nousevat rutinoituneet tavat ajatella, olla ja reagoida. Itseensä luottava esiintyjä luottaa siihen, että selviää menestyksekkäästi paitsi ennalta harjoittelemastaan esityksestä, myös sen aikana mahdollisesti ilmaantuvista odottamattomista tilanteista. Olennaista paitsi esiintyjälle, myös urheilijalle on joustavuus ja ymmärrys erilaisista päivistä, lähtökohdista ja kilpailutilanteista. Kokenut urheilija tietää, ettei edellisen yön unilla, aamun vireystilalla tai päivän kululla ole määrittävää vaikutusta illan suorituskykyyn. Paljon enemmän vaikuttaa näihin tilannetekijöihin suhtautuminen ja taito rakentaa oma optimaalinen vire erilaisista lähtökohdista. Esiintyjäksi, kilpailijaksi tai neuvottelijaksi kehitytään kokemus kerrallaan, ja oppimiseen kannattaakin suhtautua pitkäjänteisenä projektina. Ei ole urheilijaa, joka onnistuisi olemaan aina optimaalisessa tunnetilassa tai puhujaa, joka olisi tyytyväinen jokaiseen esiintymiseensä. On kuitenkin taitavia esiintyjiä, jotka luottavat itseensä ja osaavat toimia itseltään odottamallaan tavalla jopa epämukavuusalueella ja odottamattomien mahdollisuuksien ilmaantuessa.