Työnantajana sinulla on oikeus saada Kelalta korvausta työterveyshuollon kustannuksista – tiettyjen ehtojen täyttyessä. Tästä blogitekstistä löydät tietoa siitä, mitä kuluja työterveyshuollon kustannuksiin lasketaan, millä edellytyksillä korvausta voi Kelasta saada, sekä mitä yksityiskohtia työterveyshuollon korvaushaussa kannattaa huomioida.
Työterveyshuollon kustannusten Kela-korvaukset
Työterveyshuollon kustannuksilla tarkoitetaan niitä kuluja, joita työnantajalla syntyy työntekijöille järjestetystä sairauksia ehkäisevästä työterveyshuollosta sekä sairaanhoidosta. Kela korvaa työnantajalle näitä työterveyshuollosta aiheutuneita tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia sairausvakuutuslain (1224/2004) perusteella. Tiettyjen ehtojen on kuitenkin täytyttävä, jotta korvauksia voi saada ja kaikki työterveyteen liittyvät kulut eivät ole automaattisesti Kelan korvauksen alaisia. Kela jakaa työterveyshuollon kustannukset karkeasti kahteen korvausluokkaan:
Korvausluokka I: Lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannukset
- Tämän kategorian kustannukset muodostuvat työnantajalle työntekijöiden työkykyä ylläpitävästä toiminnasta. Esimerkiksi työpaikkaselvitykset sekä terveystarkastukset ja työterveyteen liittyvä neuvonta voivat muodostaa tällaisia kustannuksia.
Korvausluokka II: Yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset
- Tähän kategoriaan kuuluvat kustannukset, jotka syntyvät yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta ja muusta terveydenhuollon kustannuksista.
Ehkäisevän työterveyshuollon korvaus on 60 % ja sairaanhoidon 50 % Kelan hyväksymistä kustannuksista. Kustannusten korvauksessa on hyvä huomioida, että Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia ainoastaan laskennallisen enimmäismäärän mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että enimmäismäärän ylittäviä kustannuksia ei korvata.
Kustannusten laskennallinen enimmäismäärä mukautuu yleistä kustannuskehitystä vastaavaksi ja Kela vahvistaakin laskennallisen enimmäismäärän vuosittain. Työnantajan on lisäksi hyvä huomioida, että Kela määrittää korvausluokille I ja II ainoastaan yhden yhteisen enimmäismäärän, ja korvaukset kohdistuvat ensisijaisesti korvausluokan I kustannuksiin. Mikäli korvausten enimmäismäärä ei täyty ensimmäisen korvausluokan kustannuksista, korvaa Kela korvausluokan II kustannuksia korkeintaan 40 % korvausluokkien yhteisestä enimmäismäärästä.
Millaisin ehdoin korvausta työterveyshuollon kustannuksista sitten saa?
Jotta työnantaja saa Kelalta työterveyskustannusten korvauksia, tulee seuraavien ehtojen täyttyä:
- Työnantajan ja työterveyshuoltopalvelun tuottajan välillä tulee olla kirjallinen sopimus sovitusta työterveyshuollosta eli työterveyshuoltosopimus.
- Työnantajalla tulee olla tehtynä ajan tasalla oleva työpaikkaselvitys sekä voimassa oleva kirjallinen toimintasuunnitelma työterveyshuollosta.
- Palvelun tulee olla työntekijöille maksutonta.
- Palvelua tulee tarjota kaikille työntekijöille.
- Myös kirjalliset työkyvyn hallinnan toimintakäytännöt (kuten työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki) ovat edellytyksiä korvauksen saamiselle.
- Korvaushakemus tulee käsitellä työterveyshuoltolain tarkoittaman yhteistoiminnan mukaisesti ja siitä tulee olla annettu työsuojelutoimikunnan / työsuojeluelimen / työsuojeluvaltuutetun lausunto.
- Pelkkiä yleis- tai perusmaksuja ei korvata, vaan korvaaminen edellyttää, että hakijalle on aiheutunut kustannuksia työterveyshuollon palvelujen käytöstä.
- Kustannukset eivät myöskään saa kuulua muun lakisääteisen korvausjärjestelmän piiriin.
Huomioi myös nämä seikat
- Jos työterveyspalvelut on hankittu julkiselta puolelta, vähentyy Kela-korvaus automaattisesti laskulta, minkä vuoksi tällaisia korvauksia ei voi hakea jälkeenpäin.
- Yrittäjän ja maatalousyrittäjän hakemusmenettely riippuu valitusta työterveyspalvelun tuottajasta. Toisinaan tietyin edellytyksin Kela voi maksaa korvausosuuden suoraan yrittäjän maksettavasta laskusta, jolloin yrittäjän ei tarvitse hakea korvausta.
- Korvaushakemukset ovat Y-tunnuskohtaisia mikä tarkoittaa, että mikäli yrityksellä on konsernirakenne, tulee jokaisen yhtiön tehdä omat hakemuksensa.
- Enintään 9 työntekijää työllistävien yritysten on myös hyvä tietää, että he voivat saada työterveyshuollon kustannusten tukiin korotettua korvausta.
- Yrittäjä voi verotuksessaan vähentää sen osuuden työterveyshuollon kustannuksista, joita Kela ei ole korvannut.
Näin haet korvausta työterveyshuollon kustannuksista
Työnantajan tulee hakea työterveyshuollon kustannuksia Kelasta viimeistään 6 kuukautta tilikauden päättymisestä. Mikäli tilikautena käytetään esimerkiksi ajanjaksoa 1.1.–31.12., tulee korvauksia hakea 30.6. mennessä. Tällä hetkellä Kelasta on mahdollista hakea vuoden 2023 aikaisia työterveyshuollon kustannuskorvauksia ja Kela onkin määrittänyt vuoden 2023 kustannuskorvausten enimmäismäärät.
Korvausta voi hakea työterveyshuollon korvausten asiointipalvelussa. Yhdellä hakemuksella tulee hakea kaikki korvaukset. Tämä tarkoittaa, että eri palveluntuottajien kustannuksia haetaan samalla korvaushakemuksella. Lisäksi voit hyödyntää työterveyshuollon lähettämiä sähköisiä esitietoja tai esitäytettyä lomaketta – tästä on kuitenkin hyvä sopia ensin työterveyshuollon palveluntuottajan kanssa. Hakemukseen ei tarvitse sisällyttää liitteitä, vaan Kela pyytää niitä tarvittaessa.
Lisätietoa korvausten hakemisesta löydät Kelan sivuilta.
Kaipaatko apua työterveyshuollon korvauksiin liittyen?
Mikäli haluaisit apua tai sparrausta työterveyshuollon kustannuksiin tai muihin Kelalta haettaviin tukiin liittyen, älä epäröi olla yhteydessä meihin. Balancon HR-palvelut voivat halutessasi hakea korvauksia puolestasi myös ns. avaimet käteen -periaatteella. Talomme asiantuntijat auttavat sinua mielellään – ota yhteyttä ja kysy lisää!
