Lomakausi on jälleen startannut ja monella yrityksellä on pohdinnassa, mitä se tarkoittikaan lomapalkkojen näkökulmasta, tai miten ne tulikaan huomioida kirjanpidossa. Entä riittääkö yhtiön kassa lomapalkkojen ja -rahojen maksuun, kun myyntikin usein pienenee lomakaudella. Lomakorvauksien maksaminen herättää usein kysymyksiä niiden vaikutuksesta yhtiön tulokseen sekä kassaan, ja tässä blogissa vastaamme yleisimpiin kysymyksiin.
Työntekijälle kertyy vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta, joka on aina 1.4.–31.3. Mikäli työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden päättyessä vähintään vuoden, lomapäiviä kertyy 2,5 päivää kuukaudessa. Mikäli työsuhde on kuitenkin kestänyt alle vuoden, vuosilomaa kertyy 2 lomapäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Lisäksi työntekijälle voi kertyä myös lomarahaa, mikäli työehtosopimuksella on näin sovittu.
Lomakertymä näkyy tuloslaskelmalla kuluna tasaisesti jokaisena lomanmääräytymiskuukautena, vaikka lomapalkkaa ei maksettaisiinkaan kyseisen kuukauden aikana. Kertynyttä, vielä maksamatonta lomapalkkaa kutsutaan lomapalkkavelaksi, joka on siis kuluvarausta myöhemmin maksettavaksi tulevia lomapalkkoja varten.
Mitä tapahtuu, kun lomia sitten pidetään?
Yritys voi päättää, puretaanko lomapalkkavelka kesä- ja talvilomien osalta tiettynä kuukautena kerralla, vai puretaanko sitä silloin kun lomia pidetään. Lomapalkkavelan purku tarkoittaa käytännössä sitä, että aiemmin tehtyä kuluvarausta puretaan taseesta, jolloin lomapalkkavelan purku pienentää tuloslaskelmalla näkyviä palkkakustannuksia lomapalkkavelan purun verran. Tämän vuoksi lomakaudella henkilöstökustannukset ovat usein pienemmät mitä normaalikuukaudella. Tämä menettely antaakin usein oikeamman kuvan yhtiön tuloksesta lomakaudella, sillä usein yrityksen laskutus on myös pienempää lomakaudella, ja onhan lomat todellisuudessa kertyneet aiempina kuukausina.
Mitä tämä tarkoittaa kassan näkökulmasta?
Loma-ajan palkka vastaa henkilön säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaa, ja näin ollen kassavaikutus lomapalkan osalta on käytännössä henkilön normaalipalkkaa vastaava summa. Lomapalkan lisäksi ei makseta enää ns. varsinaista palkkaa. Työntekijöille, joilla on työehtosopimuksen mukainen oikeus saada lomarahaa, maksetaan lomapalkan lisäksi myös lomarahaa, joka on 50 % lomapalkasta. Lomarahan osuus on normaalikuukauteen nähden ylimääräinen kassavaikutteinen menoerä.
Lomakauden kassavaikutus muodostuu siis loma-ajan palkasta, joka on kutakuinkin yhtä suuri kuin henkilön normaalipalkka + mahdollisesta lomarahasta. Mikäli kaikilla työntekijöillä on ehtinyt kertymään täydet lomat, on kassavaikutus noin 1,5 kertainen normaalikuukauteen nähden. Usein kaikilla työntekijöillä ei kuitenkaan ole ehtinyt kertyä täysiä lomapäiviä, jolloin kassavaikutus jää pienemmäksi.
Kuinka varautua?
Lomakaudella henkilöstökustannukset näkyvät tuloslaskelmalla usein normaalikuukautta pienempänä lomapalkkavelan purun ansiosta, mutta vastaavasti myös liikevaihto on usein pienempi. Todellisuudessa kuitenkin kassasta lähtee kutakuinkin normaalipalkkojen verran rahaa ja tämän lisäksi maksettavaksi tulee mahdolliset lomarahat, joka on 50 % lomapalkasta.
Lomakauteen voidaan varautua laatimalla yhtiötason tulos-, tase- ja kassaennuste. Ennusteen avulla pystytään arvioimaan lomapalkkavelan purkamisen tulosvaikutus, sekä nähdään kuinka kassa kestää lomakauden yli, mikäli ennusteessa pysytään….
Asiantuntijamme ovat apunasi kaikissa taloushallinnon asioissa, ota yhteyttä!
