Miltä näyttää nuoren urheilijan talous? Tässä blogisarjassa Balancon kummiurheilija, 21-vuotias korkeushyppääjä Venla Pulkkanen kertoo urheilijan arjestaan ja käsittelee urheilijan talouteen liittyviä teemoja. Venlan esittelyn pääset lukemaan täältä.
Olennainen asia urheilijan taloutta rakennettaessa on pohtia, mitä kautta mahdollisia urheilutuloja ja sponsorirahoja haluaa hallinnoida. Monelle nuorelle urheilijalle tulee luonnollisesti eteen kysymys siitä, miten rahaliikenne ensimmäisten yhteistyökumppaneiden kanssa tulisi hoitaa, sillä kyseessä ei ole työsuhde eikä yhteistyökumppaneiden maksamaa rahallista korvausta siten voida maksaa urheilijalle suoraan esimerkiksi palkkana. Tämänkertaisessa blogitekstissä perehdyn Balancon talousasiantuntijan tuella tarkemmin urheilijan mahdollisuuksiin talouden hallinnassa ja pohdin myös yritystoiminnan sekä yrittäjyyden tuomia mahdollisuuksia urheilu-uralla.
Urheilutulojen vastaanottaminen ja hallinnointi
Kuten sanottua, koska kilpailupalkkioita ja yhteistyökumppanuuksista saatavia korvauksia ei voida maksaa palkkana, tulee niistä saatavat tulot ohjata joko monissa lajeissa käytössä olevaan valmennusrahastoon tai laskuttaa oman yrityksen kautta. Valmennusrahaston kautta toimittaessa tukija maksaa sovitun summan rahastolle ja urheilija voi tämän jälkeen nostaa tuen omalta rahastotililtään urheilutoiminnasta aiheutuneita kulukuitteja vastaan verottomasti. Toinen vaihtoehto on toimia yrittäjänä, jolloin urheilija laskuttaa itsenäisesti yhteistyökumppaneita, kilpailujärjestäjiä ja muita tahoja. Tässä tapauksessa urheilija harjoittaa liiketoimintaa, jonka mukana tulee luonnollisesti niin vapauksia ja vastuitakin.
Käytän itse tällä hetkellä Suomen Urheiluliiton alaisuudessa toimivaa Yleisurheilun tukisäätiön valmennusrahastoa, mutta olen myös jonkin verran tutustunut yritystoiminnan mahdollisuuksiin urheilu-uralla. Pohtiessani omaan tämänhetkiseen tilanteeseeni ja myös tulevaisuuden kannalta parasta vaihtoehtoa kysyin Balancon talousasiantuntijalta Essi Niemikorvelta mielipidettä asiaan ja sainkin häneltä hyviä vastauksia kysymyksiini sekä konkreettista apua asian pohtimisen tueksi.
Milloin valmennusrahasto on yrityksen perustamista parempi vaihtoehto?
Kun urheilusta saatavat tulot ovat vielä melko pieniä, on valmennusrahasto järkevä vaihtoehto. Valmennusrahaston tarkoituksena on antaa yksilöurheilijoille mahdollisuus varautua etukäteen valmentautumisesta aiheutuviin kuluihin. Valmennusrahastoon voidaan maksaa kaikkia muita urheilutuloja paitsi palkkaa. Tällaisia urheilutuloja ovat esim. kilpailupalkinnot ja erilaiset mainostulot. Kun urheilijalle syntyy kuluja, jotka liittyvät välittömästi oman lajin harjoitteluun ja kilpailuihin, hän voi nostaa valmennusrahastosta tositteita vastaan korvauksia. Jos valmennusrahastossa on verovuoden päättyessä varoja enemmän kuin 20 000 €, katsotaan ne urheilijan verovuoden ansiotuloksi. Valmennusrahastosta ilman tositteita nostetut varat ovat palkkioita ja siksi niiden verotus on palkkatuloja kireämpää.
Valmennusrahaston lisäksi on olemassa myös urheilijarahasto. Urheilija voi halutessaan siirtää enintään 50 % urheilutulosta urheilijarahastoon, jolloin tulon verotus siirtyy myöhemmäksi. Urheilijarahasto turvaa urheilu-uran jälkeistä toimeentuloa, eikä sieltä voi nostaa varoja varsinaisen urheilu-uran aikana. Kun urheilija nostaa aikanaan urheilijarahastosta tuloja, ne verotetaan kokonaan urheilijan ansiotuloina.
Milloin urheilijan kannattaa perustaa yritys?
Urheilutulojen kasvaessa on usein järkevää hallinnoida urheilijan taloutta yrityksen kautta. Yrittäjyys voi ratkaista monia urheilijan talouteen, sosiaaliturvaan ja oikeuksiin liittyviä ongelmia. On hyvä muistaa, että yrityksen ei tarvitse olla sidottu pelkästään urheiluun, vaan sinne voi maksaa muutakin tuloa kuin urheilutuloa. Urheilija voi siis helposti hyödyntää omaa osaamistaan ja harjoittaa myös urheilu-uraa edistävää muuta liiketoimintaa. Yrittäjyys onkin yksi keino valmistautua myös tulevaan urheilu-uran jälkeiseen aikaan.
Valmennusrahastoon verrattuna yritysmuodossa omaa verotusta pystyy optimoimaan nostamalla palkkaa vain sen verran kuin tarvitsee. Yrityksen kautta nostettu tulo jakautuu yleensä ansio- ja pääomatuloihin. Vaikka yrityksen perustamisen myötä urheilijalle tulee uusia lakisääteisiä velvoitteita hoidettavaksi, voi yritysmuodossa myös joku muu kuin urheilija itse hoitaa yrityksen asioita. Jos urheilija yhtiöittää urheilutoimintansa ja jatkaa urheilua perustamansa yhtiön kautta, eivät ennen yhtiöittämistä valmennus- tai urheilurahastoon siirretyt varat tuloudu.
Minkälainen yhtiömuoto urheilijan kannattaa valita?
Kun urheilija päättää perustaa yrityksen, täytyy hänen valita ensimmäiseksi sopiva yhtiömuoto. Kevytyrittäjyys on helppo ratkaisu, mutta se ei tuota urheilijalle verohyötyä. Kevytyrittäjät lasketaan yrittäjiksi vain sosiaali- ja työttömyysturvan osalta.
Mahdollisia yhtiömuotoja ovat toiminimi eli elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja osakeyhtiö. Usein aloittava yrittäjä pohtii valintaa toiminimen ja osakeyhtiön välillä. Toiminimi on yksityinen elinkeinonharjoittaja, jolloin yrittäjä tekee päätökset itsenäisesti ja vastaa yrityksen veloista henkilökohtaisesti. Yrityksen voitto jaetaan ansio- ja pääomatuloihin, jotka verotetaan yrittäjän henkilökohtaisessa verotuksessa.
Osakeyhtiö on itsenäinen juridinen yksikkö, jossa päätösvalta on yhtiön osakkailla ja hallituksella. Osakeyhtiö vastaa itse omista veloistaan. Osakeyhtiö maksaa voitosta yhteisöveroa. Osakas maksaa veroja vasta kun hänelle jaetaan varoja yhtiöstä.
Kumpi näistä vaihtoehdoista on sitten parempi, riippuu yrittäjän tavoitteista. Osakeyhtiö on hyvä vaihtoehto, jos liiketoimintaa on tarkoitus laajentaa ja kasvattaa tulevaisuudessa. Osakeyhtiön avulla on helpompi suunnitella sekä yrityksen että urheilijan henkilökohtaista taloutta ja optimoida verotusta. Osakeyhtiössä osakkaan henkilökohtainen vastuu liiketoiminnasta on pienempi kuin toiminimiyrittäjällä. Lisäksi osakeyhtiö antaa ammattimaisen kuvan yrittäjästä ja se voi alentaa yhteistyön tekemisen kynnystä.
Miten yritys perustetaan?
Kun yhtiömuoto ja yritykselle toivottu nimi on valittu, tehdään yritykselle perustamisilmoitus. Perustamisilmoituksen voi tehdä sähköisesti YTJ-palvelussa ja se maksaa 280–370 €. Samalla ilmoittaudutaan verohallinnon rekistereihin. Jos perustamisilmoitus tehdään sähköisesti, saa Y-tunnuksen heti. Osakeyhtiön voi perustaa ilman osakepääomaa tai osakepääomalla. Yrityksen rekisteröinti kestää noin 3–4 viikkoa. Rekisteröintiä odotellessa kannattaa aloittaa valmistelut pankkitilin avaamiseksi, valita yritykselle kirjanpitäjä ja huolehtia yrittäjän vakuutusasiat kuntoon. Kun yritys on rekisteröity Kaupparekisteriin, se on valmis liiketoimintaa varten.
Yritystoiminnan sekä yrittäjyyden tuomat mahdollisuudet urheilu-uralla
Urheilussa ja yrittäjyydessä on paljon yhteistä. Essin vinkeistä välittyy hyvin niitä yrittäjyyden vaatimia piirteitä, joita koen monen urheilijan edustavan päivittäisessä toiminnassaan ja ajattelussaan. Erityisesti yksilöurheilija johtaa vahvasti omaa urheiluaan ja mitä kokeneemmaksi urheilija kasvaa, sitä enemmän hän oppii ottamaan vastuuta omasta tekemisestään. Tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta on ehkä tunnistetuin yhtymäkohta, mutta myös päättäväisyys ja aloitteellisuus, riskinotto- ja ongelmanratkaisukyky sekä tietynlainen luovuus ja mahdollisuusajattelu tukevat menestymistä niin urheilussa kuin yritysmaailmassakin. Tämän vuoksi uskon, että monella urheilijalla on hyvät valmiudet lähteä rakentamaan omaa yritystä. Yhteistyökumppanuuksien laskuttamisen ja omatoimisen hallinnan lisäksi yrittäjyys mahdollistaa monenlaisten hyödyllisten työelämätaitojen kehittymisen jo urheilu-uran aikana. Verkostoituminen ja yhteydenpito yritysten kanssa voi olla yllättävänkin arvokasta myös urheilu-uran jälkeistä elämää ajatellen.
Urheilijan pohtiessa eri vaihtoehtoja on hyvä punnita myös omia valmiuksia, mielenkiinnon kohteita sekä tavoitteita pidemmällä tähtäimellä. Moni menestynytkin urheilija pyörittää koko uransa ajan taloutta rahaston kautta, kun taas joku kokee yrittäjyyden itselleen ehdottomasti parhaana vaihtoehtona.
