Tässä blogisarjassa Balancon kummiurheilija, 21-vuotias korkeushyppääjä Venla Pulkkanen kertoo urheilijan arjestaan ja käsittelee nuoren urheilijan talouteen liittyviä teemoja. Venlan esittelyn pääset lukemaan täältä.
Talous on tärkeä urheilun taustalla vaikuttava mahdollistaja ja puhuttaessa huipulle kehittymisestä on hyvä puhua myös rahasta. Rahan arvo muodostuu itselleni tietynlaisesta turvallisuuden tunteesta, mahdollisuudesta tehdä urheilullisia tavoitteita tukevia valintoja sekä vapaudesta rakentaa elämää omien arvojen suunnassa. Oma talous ja sen hallinta alkoivat kiinnostaa itseäni lukion loppupuolella, ja erityisesti sen jälkeen, kun muutin asumaan yksin ja lähdin rakentamaan arkeani mahdollisimman hyvin urheilua tukevaksi. Yksilölajeissa ei ole seurajohtoista palkkajärjestelmää, joten lähipiirin tukiverkosto sekä oma aktiivisuus ja ymmärrys talousasioista nousevat arvoon nuoren urheilijan pohtiessa mahdollisuuksiaan panostaa urheilu-uraan käytännön tasolla. En usko, että aito palo urheiluun ja unelmien tavoitteluun sammuu taloudellisen epävarmuuden edessä, mutta uskallan todeta, että taloudelliset haasteet vähintäänkin vaikeuttavat urheilun osalta tehtäviä valintoja ja saattavat hidastaa tietä huipulle. Taloudesta huolehtiminen yhtenä osana urheilijan urasuunnittelua tarjoaa parhaimmillaan paitsi taloudellisen tasapainon, myös mahdollisuuksia oppia uutta ja mahdollisesti löytää uusia kiinnostuksen kohteita urheilu-uran jälkeenkin jatkettaviksi.
Aikuisten arvokilpailuissa menestyvän ja huipputasolla jatkuvasti kilpailevan urheilijan markkina-arvo on ilmeistä ja se ymmärretään laajasti yhteiskunnan sekä yritysten toimesta. Wilma Murto nousi koko kansan tietoisuuteen viimeistään kesällä 2022 voitettuaan EM-kultaa Münchenissä. On helppo ymmärtää, että Wilman kaltaisen huippu-urheilijan arvostus on korkealla, ja mahdollisten kumppanuuksien taloudellinenkin hyöty on uskoakseni yritysmaailman mittarein mitattavissa. Sen sijaan eri vaiheiden ja vuosien työn näkeminen tällaisen menestyksen taustalla vaatii jo enemmän ymmärrystä urheilusta ja sen lainalaisuuksista. Jokaisen urapolku on erilainen osan ollessa jo nuorten arvokilpailuissa kärjessä ja toisten kehittyessä omalle huipulleen vasta myöhemmin aikuisten kisoissa. Huippusuoritusten takana on kuitenkin aina pitkäjänteistä työtä useiden vuosien ajan, eikä kukaan matkan varrella voi olla täysin varma tulevasta menestyksestä. Nuori urheilija on aina eräänlainen startup-yritys, jonka menestymiseksi pitää olla hullua uskoa ja rohkeutta, ihan todella paljon työtunteja ja vähän onneakin matkassa mukana.
Pitkäjänteisellä yhteistyöllä kohti kehitystä ja menestystä
Taloudellisesti kriittinen vaihe onkin juuri kehittyminen nuoresta potentiaalisesta ja motivoituneesta urheilijasta kohti aikuisten huipputasoa. Tässä vaiheessa tulokset eivät ehkä vielä mahdollista urheilujärjestelmän tukia tai useimpien yhteistyökumppanien vaatimaa näkyvyyttä, mutta toisaalta vaaditut resurssit ovat jo itsenäistymisen ja urheiluun panostamisen myötä kasvaneet merkittäviksi. Nuori sijoittaa harjoitteluunsa tuhansia tunteja sekä euroja takuunaan lähinnä oma ja lähipiirin usko omaan potentiaaliin ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Nuoren urheilijan tukeminen voidaankin nähdä eräänlaisena sijoituksena. Matkalla on mahdollista saada osinkotuottoja, mutta aito arvonnousu tapahtuu vuosien pitkäjänteisen yhteistyön tuloksena.
Sen vuoksi tarvitaan yrityksiä, joilla on rohkeutta tarttua hiomattomiin timantteihin ja kekseliäisyyttä hyödyntää urheilun tarjoamaa verkostokenttää monipuolisesti omien tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi urheiluyhteisöltä on toivottavaa ymmärrys siitä, että vakaa taloustilanne on avaintekijä olennaisessa eli harjoittelun ja palautumisen priorisoinnissa. Yhteistyökumppanuuksiin liittyvät tapahtumat ja sosiaalisen median päivitykset ovat osa urheilijan unelmiensa eteen tekemää työtä siinä missä urheilukentillä vietetyt tunnitkin. Harva suomalainen yksilöurheilija pystyy urheilemaan ammattilaisena ainoastaan urheilutulosten ja -menestyksen välittömästi tuomilla palkkioilla.
Suunnitelmallisuutta ja monenlaisia malleja urheilu-uran rahoittamiseksi
Nuoriakin urheilijoita edustavat managerit ovat yleistyneet ja se on upea juttu urheilijan talouden kannalta. Koen kuitenkin, että urheilijan on hyvä olla myös itse kiinnostunut taloudestaan ja vähitellen oppia ymmärtämään omaa asemaansa urheilun järjestelmässä. Urheilijalta vaaditaan tässä ajatustyötä, suunnitelmallisuutta ja rohkeutta ajatella omaa uraansa pidemmälle ja kokonaisvaltaisemmin. Taloudellinen vuosi- ja urasuunnitelma urheilullisen suunnitelman rinnalla voi olla hyödyllinen työväline talouden suunnittelemiseen pidemmällä tähtäimellä, sillä urheilu-uran rahoittamiseen on monenlaisia malleja.
Monet nuoret urheilijat opiskelevat ja rahoittavat elämisen lisäksi urheiluaan opintotuella ja -lainalla. Läheiset voivat osaltaan olla tukemassa taloudellisesti ja parhaassa tapauksessa jo uran alussa on mahdollista saada mukaan yhteistyökumppaneita. Myös erilaisten tukisäätiöiden sekä opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämät apurahat mahdollistavat taloudellista turvaa valituille urheilijoille ja urheiluseurojen sekä lajiliittojen tuet keventävät osaltaan urheilun kuluja. Täysipainoinen ammattilaisurheilu on joillekin mahdollista jo nuorena, mutta se on vain yksi tapa nousta huipulle. Jollekin hyvä ratkaisu on sovittaa muu osa-aikatyö omaan arkeen niin, että kokonaisuus tukee harjoittelua ja palautumista riittävällä tasolla. Toinen onnistuu rakentamaan urheilijuutensa ympärille henkilöbrändin, jolloin sosiaalisen median näkyvyys mahdollistaa kaupalliset kumppanuudet.
Jokainen ammattimaisesti harjoitteleva urheilija haluaa menestyä ja saavuttaa ensisijaisesti urheilulliset tavoitteensa talouden toimiessa tärkeänä mahdollistajana tälle unelmalle. Kovat tulokset ja urheilullinen menestys ovat tietenkin peruslähtökohta ja myös tulonhankinnan tulee kaikin tavoin tukea urheilullisia tavoitteita. Keinoja on kuitenkin yhtä paljon kuin kekseliäisyyttä, ja olisi hienoa, jos jo nuori urheilija olisi tietoinen mahdollisuuksistaan eikä jäisi yksin talouskysymysten kanssa. Fiksusti hoidettuna taloudellinen puoli voi uran aikana ja sen jälkeenkin tuottaa menestyvälle urheilijalle paljon kontakteja, mahdollisuuksia ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Taloudellisen kausisuunnitelman rakentaminen tulee itselleni ajankohtaiseksi taas syyskuussa, kun yleisurheilun kilpailukausi on ohi ja tulevan vuoden tavoitteita aletaan asettaa. Aion siinä kohtaa tehdä aiempaa perusteellisemman katsauksen menoihin ja suunnitelman tuloille. Palataan silloin aiheeseen ja mietitään, miten budjettia kannattaisi lähteä rakentamaan. Sitä ennen kisataan kuitenkin kesä ja nautitaan yleisurheilijan juhlakaudesta. Kilpailukaudella keskitytään kisoissa onnistumisiin ja jälkikäteen mietitään, miten tulokset, onnistumiset ja epäonnistumiset mahdollisesti vaikuttavat taloudellisiin resursseihin. Taloudellisia paineita ei kannata kasata kisakaudelle, vaan rakentaa homma kuntoon suunnitelmallisesti osana vuoden tekemistä.
Oma kilpailukauteni on alkanut hyvin ja jatkuu lauantaina 1.7. Lempäälän hyppykarnevaaleilla sekä 5.7. Joensuun Motonet GP:ssä. Päätavoitteet ovat edelleen nuorten EM-kisoissa Espoossa 13.-16.7. sekä Lahden Kalevan kisoissa 27.-30.7. Toivottavasti nähdään kisoissa ja saadaan kokea urheilun huippuhetkiä yhdessä!
